Palvelemme

Aikataulut, reitit ja hinnat
0100 5005 (0,66 e/min+pvm)
Palvelemme arkisin klo 8.30-16.


Matkahuollon valtakunnallinen
Aikataulut ja hinnat - palvelunumero
0200 4000
(24/7, puhelun hinta 1,99 e/min+pvm)

Matkahuollon asiakaspalautenumero
020 331 222
(puhelun hinta 8,8 snt/min, ei koske NYSSE-liikennettä)

NYSSE Asiakaspalvelu
03 5656 4700

Hämeenlinnan joukkoliikenne
Palvelupiste Kastelli
03 6213 370

Löytötavat Hämeenlinna

Löytötavarat Turku

Pirkanmaan Löytötavaratoimisto

Puh. 0600 300 758
(alkaen 1,97 e/min + mpm/pvm)

Asiantuntijan matkassa

Joutuisaa joukkoliikennettä vuodesta 1939 - Osa 4

05.03.2019

Osa 4/4: Jäitä hattuun ja parannetaan palvelua
Länsilinjat ja kiihtyvä muutos (2000-2019)

Vuosituhannen vaihtuessa uusi aika ei alkanut veitsellä leikaten, mutta hokema ”vain muutos on pysyvää” kävi tutuksi myös liikennöinnissä. EU, johon Suomi oli liittynyt vuonna 1995, alkoi valmistella liikennöintiä koskevaa palvelusopimusasetusta. Suomessa puolestaan alettiin valmistella asetukseen pohjautuvaa uutta joukkoliikennelakia. Epävarmuus tulevasta sai monen liikennöintiyrittäjän pyörimään lakanoissaan.

Länsilinjoissakin huoli nosti hien otsalle, mutta kohta kannettiin jäitä hattuun. Pidettiin linjat auki viranomaisiin ja hiottiin omaa kilpailukykyä. Asetus ja laki tulivat voimaan vuonna 2009. Siirtymäajaksi määriteltiin viisi vuotta, mikä ei kaikkien mielestä mennyt kuten Strömsössä. Pääreiteille ilmaantuneet halpabussit uhkasivat kuoria kermat päältä. Kentällä kysyttiin, kuka ajaa jatkossa harvaanasuttuja reittejä.

EU:n tavoitteena oli siirtyä viranomaisen kilpailuttamaan ja tilaamaan liikennöintiin. Liikennöitsijöiden muodostamassa Linja-autoliitossa tilannetta seurattiin silmä tarkkana. Liiton toimitusjohtajana 1983–2013 toiminut Heikki Kääriäinen ymmärsi EU:n tavoitteen eurooppalaisittain, mutta ei nähnyt muutoksessa mieltä Suomen kannalta.

Tänään Kääriäinen tiivistää tilanteen näin: ”Euroopassa oli erilainen bussiliikennejärjestelmä kuin Suomessa.  Ranskassa, Saksassa ja Italiassa paikallisliikenteet olivat puhtaasti julkisten liikennelaitosten monopoleja. Valtio hoiti rautatiet. Yksityiset yritykset ajoivat lähes pelkästään tilausliikennettä, joka tosin oli vilkasta Euroopassa. EU:ssa huolestuttiin, että julkiset varat sitoutuivat julkiseen bussiliikenteeseen. Isot ja kankeat liikennelaitokset haluttiin tehokkaiksi ja markkinaehtoisiksi. Tähän tarvittiin EU:n palvelusopimusasetus. ”

”Suomessa tilanne oli kuitenkin toinen. Suomessa oli julkista rahaa bussiliikenteessä erittäin vähän. Meillä oli ja on myös suhteellisesti paljon henkilöautoja ja raideliikennettä vähän.”  Lisäksi Kääriäinen muistuttaa, että linja-autoyhtiöiden omistama Matkahuolto takasi, että sama lippu kelpasi kaikissa yhtiöissä. Matkahuolto kuljetti rahtia, ja piti näin yllä linja-autoasemia.
EB_bussi.jpg

ExpressBus-tapahtuma vanhan ajan tunnelmissa Tampereella 2001. ExpressBus on muutaman liikennöitsijän yhteinen markkinointiyhteenliittymä, johon Länsilinjatkin kuuluu.

Jälleen on tarvittu kykyä muuttua

Uudet laki ja asetus kuitenkin muuttivat liikennöinnin järjestämistavan ja nyt ollaan kaupunkiseuduilla tilaajajärjestelmässä. Länsilinjoissakin on opeteltu uutta tapaa toimia ja mietitty rakentavasti koko sopimusliikennejärjestelmän kehittämistä ja vuoropuhelua tilaajan kanssa.

Kun aikaisemmin liikennöitsijä mietti, millaisella autolla linjalla on hyvä ja kannattava ajaa, nyt auton laadun määrittelee tilaaja. Jos tilaaja katsoo, että linjalla tarvitaan uudet, tietyntyyppiset autot, liikennöitsijä selvittää hankinnan kustannukset ja voittaessaan tarjouskilpailun hankkii autot. Kun tilaaja määrittelee päästöt, liikennöitsijän tulee tarjota autoja, jotka täyttävät kriteerit. Uusi malli on vaatinut opettelua puolin ja toisin.   

Kaikesta huolimatta, myös ammattitaidosta ja luovuudestakin on ollut iloa ja hyötyä. Otetaan pari esimerkkiä. Vuonna 2013 Länsilinjat asensi omasta aloitteestaan 72:een linja-autoonsa tamperelaisen Taipale Telematicsin ajotavanseurantalaitteen. Kuljettajat seurasivat järjestelmän tietoja ja lisäksi niitä käytettiin kuljettajien koulutuksessa. Vuonna 2015 Länsilinjat hankki tilauksen mukaan 16 uutta Volvo-merkkistä autoa, joiden sisustukseen tilaajalla ei ollut erityistoiveita. Länsilinjat kuitenkin päätti tehdä autoista astetta viihtyisämpiä ja sisusti autot Finlaysonin klassikkokuoseilla. Paraatiauto kuositettiin jopa ulkoapäin tamperelaisittain ”Nysse on tyylikäs”.
Pesue_-_sisakuva_kuva_Mikko_Vares.jpg

Kun Länsilinjat voitti 2016 viranomaisen tekemän kilpailutuksen, yhtiön toimitusjohtaja Terhi Penttilä päätti, että nyt voisi tehdä jotain extraa, joka lisäisi matkustajien viihtymistä. Näin ollen Länsilinjat sisusti uudet autot Finlaysonin designkankailla, Pesue-kuosilla (kuvassa) ja Coronna-kuosilla. (Kuva Mikko Vares.)

Sari_Makinen_ja_Terhi_Penttila_2016.jpg

Länsilinjat-konsernin toimitusjohtaja Terhi Penttilä (oik.) ja nykyisin eläkkeellä oleva Lomalinjan myyntijohtaja Sari Mäkinen uuden bussin vieressä 2016.

Miehet perustivat, naiset vievät huomiseen

Länsilinjat täyttää 6. maaliskuuta 80 vuotta. Yrityksen perustajat ja viisi ensimmäistä johtajaa ovat olleet miehiä. Toimitusjohtajia ovat olleet Yrjö Penttilä (1939–1969), Eino Sarkki (1969–1975), Esko Penttilä (1975–1995), Matti Rantanen (1995–1996) ja Jorma Penttilä (1996–2008).

Tänään yhtiön johdossa ovat naiset. Terhi Penttilä on ollut toimitusjohtaja vuodesta 2008. Hänen siskonsa, Tiina Vesala, vaikuttaa hallituksessa. Tytäryhtiötä Lomalinjaa on kehittänyt yli kymmenen vuoden ajan hiljattain eläkkeelle jäänyt Sari Mäkinen ja hänen työtään jatkaa myyntijohtaja Anu Piiroinen.  

Sari Mäkisen kaudella Lomalinja on noussut kirjaimellisesti lentoon. Matkatoimisto tekee nykyisin vuosittain noin 200 matkaa ja kumppaninaan sillä on noin 180 eri alan asiantuntijaa. Asiantuntijan matkassa® -konseptista on tullut toimiston kilpailuvaltti ja rekisteröity tavaramerkki. Kanta-asiakkuus on vahvaa, mikä kertoo tyytyväisyydestä. Toimisto satsaa asiakaspalveluun ja nykyisin Tampereen lisäksi Lomalinjalla on toimisto Helsingissä. Matkoja myydään edelleen henkilökohtaisella palvelulla, mutta myös verkkokaupasta 24/7.

Länsilinjat Oy on tänään mitä vahvimmin perheyritys. Ja kuten perheyritykset yleensä, se ei tähtää pikavoittoihin, vaan sen kvartaali on 25 vuotta. Seuraava polvi on jo kasvamassa.  

Länsilinjojen lukuja:
Länsilinjat-konsernissa on nykyisin 290 työntekijää, joista 10 työskentelee Lomalinjassa.
Autoja on 135 kpl.
Kilometrejä vuonna 2018 ajettiin n. 9 milj.

Lomalinja_esite.jpg

Länsilinjojen tytäryhtiö, matkatoimisto Lomalinja tunnetaan erityisesti Asiantuntijan matkassa®- konseptistaan: matkalla on aina mukana teeman asiantuntija. Toimiston kumppaneihin kuuluu nykyisin noin 200 eri alan asiantuntijaa. Esitteet vuosilta 2010 ja 2019 (päällä).

05.03.2019Merkkipäivänsä kunniaksi Länsilinjat Oy tekee hyvää
21.02.2019Länsilinjat täyttää 80 vuotta 6.3.2019: Yhteistyöstä syntynyt yritys on tänään mukana myös kilpailutuksessa Tampereen raitiotien liikennöitsijäksi
21.02.2019Joutuisaa joukkoliikennettä vuodesta 1939 - Neliosainen tarina alkaa
05.03.2019Joutuisaa joukkoliikennettä vuodesta 1939 - Osa 4
28.02.2019Joutuisaa joukkoliikennettä vuodesta 1939 - Osa 3
26.02.2019Joutuisaa joukkoliikennettä vuodesta 1939 - Osa 2