Palvelemme

Aikataulut, reitit ja hinnat
0100 5005 (0,66 e/min+pvm)
Palvelemme arkisin klo 8.30-16.


Matkahuollon valtakunnallinen
Aikataulut ja hinnat - palvelunumero
0200 4000
(24/7, puhelun hinta 1,99 e/min+pvm)

Matkahuollon asiakaspalautenumero
020 331 222
(puhelun hinta 8,8 snt/min, ei koske NYSSE-liikennettä)

NYSSE Asiakaspalvelu
03 5656 4700

Hämeenlinnan joukkoliikenne
Palvelupiste Kastelli
03 6213 370

Löytötavat Hämeenlinna

Löytötavarat Turku

Pirkanmaan Löytötavaratoimisto

Puh. 0600 300 758
(alkaen 1,97 e/min + mpm/pvm)

Asiantuntijan matkassa

Joutuisaa joukkoliikennettä vuodesta 1939 - Neliosainen tarina alkaa

21.02.2019

Länsilinjat täyttää 80 vuotta 6.3.2019

Länsilinjat on ollut tamperelaisten ja vähän laajemminkin suomalaisten elämässä mukana 80 vuotta. Bussi on tuonut ja vienyt töihin, kaupunkireissulle, kouluun, lomille ja moneen muuhun. Matkustajien toiveita on kuunneltu herkällä korvalla. On oltu palvelubisneksessä.

Vuosien saatossa Länsilinjat on muuttunut maailman mukana: taival on kulkenut 40-luvun monttuisilta sorateiltä tämän päivän monimuotoiseen joukkoliikennöintiin. Nyt Länsilinjat on mukana Tampereen kaupungin kilpailutuksessa uuden raitiotien liikennöitsijäksi.

”Ei tehrä tästä ny numeroo, mutta ainaski Länsilinjoilla tykätään, että olis se hianoo, jos ratikkaa ajais oman kaupunkiv virma, sem pojat ja likat.”

Länsilinjat täyttää pyöreitä vuosia 6. maaliskuuta, ja sen kunniaksi on paikallaan vähän muistella, millaisista juurista Länsilinjat tänään kasvaa.
Terhi_21_02_2019_maketti_sisa_pieni.jpg

Terhi Penttilä ja maketti.

Tj. Terhi Penttilä ja Tampereen raitiotien malli, maketti. ”Ei tehrä tästä ny numeroo, mutta ainaski Länsilinjoilla tykätään, että olis se hianoo, jos ratikkaa ajais oman kaupunkiv virma, sem pojat ja likat.”

Osa 2 julkaistaan 26.2.
Osa 3 julkaistaan 28.2.
Osa 4 julkaistaan 5.3.

Osa 1/4: Länsilinjat syntyy yhteistyöstä (1939-1959)

Vaikka Länsilinjat perustettiin vuonna 1939, sen ensikilometrit ajettiin jo 1920-luvulla, jolloin yksittäiset liikennöitsijät hankkivat ensimmäiset linjurinsa. Niin teki myös Länsilinjojen ensimmäinen johtaja Yrjö Penttilä, joka ajoi Kosteikon veljesten autoa vuoden 1925, mutta perusti jo seuraavana vuonna oman yrityksen Koivistonkylään.

Linja-autoilun alkaessa Tampereella ja sen lähiseuduilla toimi monta pientä yritystä. Kaikkien liikennöitsijöiden tavoitteena oli saada matkustajat perille, olivat tiet sitten missä kunnossa tahansa. Ja nehän olivat. Jos matka tyssäsi, saatettiin yösijaa hakea vaikka kohdalle osuneesta talosta. Paremman puutteessa talvella saatettiin ajaa jääteitä pitkin.  Lisämatkustajat hinattiin perille vaikka autoon perään kiinnitetyssä reessä. Villiä menoa, ajoverkoston säätelemättömyyttä ja aikataulujen satunaisuutta siis riitti. Mutta tarjolla oli myös hyvää tahtoa ja matkustajat kuljetettiin perille vaikka porsaineen. Lisäksi maalaiskuskit toimittivat tarvittaessa kyläläisten asioita kaupungissa aina häähunnun ostoon saakka. Mutta sitten Suomi muuttui, autot ja tiet paranivat ja toimialakin alkoi itse järkeistää toimintaansa.

Tampere_20-luvulla_-_1._osaan.jpg

1920-luvulla Tampereella alkoi liikennöidä monta yrittäjää. Liikennöinti alkoi kehittyä.

Kilpailun sijasta lähdettiin yhteistyöhön

Yksittäisten yrittäjien keskuudessa alettiin miettiä yhteistyötä. Näin ollen, kun Parkanossa vaikuttanut liikennöitsijä Adrian Moisio päätti 1939 myydä yrityksensä, se herätti Tampereella alan toimijat pohtimaan tulevaisuutta. Neuvottelujen nokkamiehiksi ryhtyivät Yrjö Penttilä ja Paavo Varvio, jotka olivat vuonna 1928 perustetun Linjaliikennöitsijäin Liiton Tampereen osaston puheenjohtaja ja sihteeri.

Monien neuvottelujen jälkeen lopputuloksena oli uuden, silloiselta nimeltään Länsi-Linjat Oy:n perustaminen. Perustamisasiakirjan allekirjoittivat kuusi miestä eli Paavo Varvio ja liikennöitsijät Yrjö Penttilä, Antti Anttila, Jussi Myllymäki, Eino Sarkki ja Adrian Moisio. Naisten aika yrityksessä tuli myöhemmin.

Sota vei kaluston – pula ruokki kekseliäisyyttä

Uusi yhtiö aloitti toimintansa hyvillä mielin, mutta nurkan takana oli – kirjaimellisesti – pommi. Kahdeksan kuukautta yhtiön perustamisesta syttyi sota, ensin talvisota ja sitten jatkosota. Miehiä lähti rintamalle, mutta myös autoja jouduttiin luovuttamaan. Koitti surun ja selviytymisen aika. Se ei kuitenkaan tarkoittanut toimettomuutta kotirintamalla, päinvastoin. Liikennöintiä tarvittiin sielläkin. Kun polttoaineesta oli pulaa, Länsilinjat rakensi autoihin häkäpönttöjä. Välirauhan aikana yhtiö asensi kymmeneen autoon hiilikaasuttimet. Hetken Länsilinjat yritti ratkaista polttoainepulaa jopa valmistamalla itse puuhiiltä. Ei siis jääty tuleen makaamaan.

Rauhan tultua alkoi tinkimätön korjaaminen. Rintamalla rikkoutuneet autot rakennettiin uudestaan niin hyvin kuin taidettiin. Kaikesta oli pulaa ja erityisesti metallista, joten kylkiä ja koreja rakennettiin puusta. Puusepillä riitti töitä myös Länsilinjojen korjaamolla. Kuvaavaa, että tuolloin yhtiön henkilöstöstä kolmannes työskenteli korjaamolla. Ne kaksi muuta kolmannesta olivat kuljettajia ja rahastajia, hännän jatkeena muutama toimistovirkailija.

Sota-aika_-_1_osaan.jpg

Länsilinjat perustiin 1939. Samana vuonna syttyi sota, jonne lähti niin miehiä kuin autojakin. Liikennöinti jatkui kotirintamalla olemassa olevalla kalustolla

Väki liikkui maalta kaupunkiin

1950-luku toi helpotusta, mutta ei lopullista huojennusta talouden tiukkuuteen. Olympialaiset oli yksi vuosikymmenen ikimuistoisimpia tapauksia. Niiden uskottiin antavan piristysruiskeen myös liikennöintiin. No, niin ei sitten käynyt. Suomen sotakorvaukset Neuvostoliitolle saatiin maksettua, mutta suomalaisten elämää sävytti yhä säästäväisyys.  

Vuonna 1954 Länsilinjoja kohtasi onnettomuus. Korjaamo syttyi kipinästä ja paloi maan tasalle. Ilman korjaamoa yhtiö ei kuitenkaan voinut toimia ja tilalle rakennettiin uusi ja ehompi. Talouden keinulaudalla hyvä uutinen oli liikenteen vapauttaminen hintasäännöstelystä. Se helpotti muutoin hyvin säänneltyä ja säädeltyä liiketoimintaa. Toimintaakin vahvistettiin ostamalla Laajan Linja Oy.

50-luvun loppua kohden suomalainen yhteiskunta alkoi kuitenkin elpyä. Maaltamuutto, kaupungistuminen, nuorisokulttuuri kolkuttelivat jo ovella. Taloudellinen noususuhdanne kantoi uudelle vuosikymmenelle.

Museoauto_-_1_osaan.jpg

Sodan päätyttyä rintamalta palautetut autot korjattiin. Länsilinjojenkin henkilökunnasta kolmannes työskenteli tuolloin korjaamolla. Kuvassa vanha, 28-paikkainen auto ehostettuna museoautoksi vuonna 1989.

Osa 2 julkaistaan 26.2.
Osa 3 julkaistaan 28.2.
Osa 4 julkaistaan 5.3.

05.03.2019Merkkipäivänsä kunniaksi Länsilinjat Oy tekee hyvää
21.02.2019Länsilinjat täyttää 80 vuotta 6.3.2019: Yhteistyöstä syntynyt yritys on tänään mukana myös kilpailutuksessa Tampereen raitiotien liikennöitsijäksi
21.02.2019Joutuisaa joukkoliikennettä vuodesta 1939 - Neliosainen tarina alkaa
05.03.2019Joutuisaa joukkoliikennettä vuodesta 1939 - Osa 4
28.02.2019Joutuisaa joukkoliikennettä vuodesta 1939 - Osa 3
26.02.2019Joutuisaa joukkoliikennettä vuodesta 1939 - Osa 2